Perille 12 tunnissa
Lento Playa del Carmeniin starttasi 9.40 ja kentälle pääsimme kätevästi Mikon kyydillä. Boarting oli hodettu netissä, joten laukut vain tiputettiin Bag Drop -tiskille ja siirryttiin turvatarkastuksen läpi lähtöporttialueelle. Lähtöportille pääsee passintarkastuksen läpi. Sekin hoidetaan itsepalveluna automaatilla - nopeaa, kätevää ja ilman jonoja.
 |
| Raili passintarkastusautomaatilla. |
 |
| Tero passintarkastuksessa. |
Lentoreitti kulki Helsingistä Ruotsin, Norjan, Reykjavikin yli Gröönlannin ylle ja sieltä Kanadan ja Amerikan yli Meksikon lahdelle ja Cancuniin. Aurinko oli jo noussut lähtiessämme, mutta ennen Islantia se nuutui horisontin alapuolelle noustakseen uudelleen Atlantin yllä.
 |
| Lentokuvaa jostakin Gröönlannin tienoilta. |
Reitin turbulenssit sijoittuivat USAn suurten järvien aluelle ja meno oli kuin auralla kivipellolla. Jokin kanssamatkustajista kiljahteli pahimmissa ilmakuopissa, epämukavalta tuntui meistäkin. Kahdentoista tunnin matka sujui yllättävän nopeasti ja perillä oltiin viisi vaille kaksi paikallista aikaa.
 |
| Lentokuvaa Gröölannnin yllä. |
Tjäreborgin kuljetus toi meidät Playa del Carmenin keskustaan. Jo kaukaa tunnistimme hotellimme kiehtovan julkisivun ja sen sijainti on loistava, aivan 5 Avenidan vieressä, joka on kävelykatu. Hotelliin kirjautumisessa tuli ongelmia Mastergard -luottokortin kanssa. Lukijalaite ei kerta kaikkiaan suostunut tekemään veloitusta kortilta, vaikka sitä yritettiin lukuisia kertoja. Laite oli samanlainen kuin kotiSuomessa olen nähnyt joten vika lienee nettiliikenteessä. Lopulta veloitus saatiin hoidettua Visalla. Meidän juniorsvittimme on kiva, tilava ja hotelli trendikäs. Netti toimii epävakaasti - tosin toiletin puolella paremmin kuin huoneessa.
Matkasta uupuneina jaksoimme vain raahautua läheiseen Mega -kauppakeskukseen ostamaan sähköadapterit. Kauppakeskus vaikutti saman tyyliseltä kuin meidän kotoisat keskukset. Samalla piipahdimme syömään meksikolaista ruokaa lähikuppilasta. Mukaamme kauppakeskuksesta tarttui myös turvavaijeri Teron telakkaan viidellä eurolla. Todettiin, että illat Meksikossa eivät ole yhtä kuumia kuin Thaimaassa ja pitkähihaiset vaatteet olivat suurin piirtein jääneet Suomeen. Onneksi on kauppakeskuksia!
Nukumaan mentiin kello kahdeksan aikaa (Suomen aikaa noin kello neljä) ja ylhäällä jo tietenkin kello neljä paikallista aikaa. Saa nähdä miten tämä aikaero saadaan hallintaan.
Matkasta uupuneina jaksoimme vain raahautua läheiseen Mega -kauppakeskukseen ostamaan sähköadapterit. Kauppakeskus vaikutti saman tyyliseltä kuin meidän kotoisat keskukset. Samalla piipahdimme syömään meksikolaista ruokaa lähikuppilasta. Mukaamme kauppakeskuksesta tarttui myös turvavaijeri Teron telakkaan viidellä eurolla. Todettiin, että illat Meksikossa eivät ole yhtä kuumia kuin Thaimaassa ja pitkähihaiset vaatteet olivat suurin piirtein jääneet Suomeen. Onneksi on kauppakeskuksia!
Nukumaan mentiin kello kahdeksan aikaa (Suomen aikaa noin kello neljä) ja ylhäällä jo tietenkin kello neljä paikallista aikaa. Saa nähdä miten tämä aikaero saadaan hallintaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti